Muut nähtävyydet

Pölkkylän Huvila

 

Suomalaista jugendia ja kansallisromantiikkaa edustava huvila
Kurun Länsi-Teiskossa avoinna kesällä 2012

 

Avoinna 13.7. – 12.8.2012 ti-su klo 12-19 (ma suljettu).

Opastetut kierrokset tasatunnein. Viimeinen opastus alkaa klo 18.
Pääsymaksut: aikuiset ja nuoret 10 euroa, alle 12-vuotiaat ilmaiseksi. Ryhmille pyydetään varaamaan aika etukäteen. Yhteydenotot: Heikki Björkbom, p. 050 543 9325.

Ajo-ohje: Tampereen keskustasta Ylöjärven suuntaan (kantatie 65:tä) n. 40 km Länsi-Teiskon tienhaaraan Poikelukseen, josta opastus n. 9 km Pölkkylän huvilaan. Osoite: Niementie 140, Länsi-Teisko.

Runoilijan tie järjestää Pölkkylään risteilyjä ryhmille 6.6. – 11.8.2012. Aluksena on s/s Tarjanne. Lisätietoja: www.runoilijantie.fi/ryhmaristeilyt.htm.

Birger Federleyn ja Lars Sonckin arkkitehtitoimiston vuonna 1899 suunnittelema Pölkkylän huvila edustaa kansallisromanttista kautta ja suomalaista puutyyliä eli karelianismia parhaimmillaan. Rakennus on sisustettu kansallisromantiikan ajan huonekaluilla. Esillä on myös runsaasti valaisimia ja muuta sisustusesineistöä sekä taidetta tältä ajalta.

Pölkkylä on tavallisesti auki vain ryhmille sopimuksen mukaan. Tampereen asuntomessujen myötä huvila avaa ovensa laajemmalle kävijäjoukolle. 

 

Haverin kultakaivosalue

Haverintie, Viljakkala

Haveri oli tunnettu rautakaivoksena jo 1700-luvulla. Haverin kultakaivoksessa työskenteli keskimäärin 150 henkeä ja parhaimmillaan kaivos tuotti noin 300 kiloa kultaa ja 180 tonnia kuparirikastetta vuodessa. Haveri oli Euroopan ainoa kaivos, jonka päätuotteena oli kulta. Kupari rahdattiin Outokumpuun rikastettavaksi.

Haverin kaivos oli suomalaisten ilman ulkomaista apua tai välittömiä esikuvia suunnittelema ja rakentama tuotantolaitos. Kaivos lopetti toimintansa 30.12.1960 - mutta ei sen takia, että kulta olisi loppunut. Tunnetuimmat Haverin kultakaivoksen "tuotteet" ovat Helsingin olympiakisojen 1952 kulta- ja hopeamitalit.

Haverin alueella Viljakkalassa on paljon nähtävää ja useita toimintoja: historiallinen kultakaivosalue kaivostorneineen, kultakaivoksen kallioreunainen 85 metriä syvä ja 125 metriä leveä avolouhos, yli 30 lomahuvilaa, Ravintola Kulta Casino, Kultahaverin Vapaa-aika Oy, ratagolf, välinevuokrausta, elintarvikemyyntiä, Viljakkalan Tenniskenttä Oy:n tenniskenttä, Paint Ball -rata, jokamiesluokan kilparata ja mahtava uimaranta sekä Pirkan Taival -reitti. Haverin laivalaiturilla poikkeaa joskus myös M/S Lempi. Haverin alueen koko on noin 25 hehtaaria.

Lue lisää: www.haveri.fi/ + www.kultacasino.fi/

 

Idyllinen oikotie

Tampereelta Vaasaan päin (tai päinvastoin) ajettaessa voi välttää yksitoikkoisen 3-tien ja käyttää vaihtelevaa ja mielenkiintoista reittiä Kyrösjärven itäpuolitse (Ylöjärvi - Viljakkala - Luhalahti - Tevaniemi). Reitti on sekä kauniimpi että lyhyempi kuin pääväylät!

Inkulan sillat

Luhalahdentie 298, Viljakkala

Yksiaukkoinen yli 100-vuotias kiviholvisilta seisoo todella kauniissa Inkulansalmessa Kurjenvuoren juurella. Sillan omistaa yksityinen yhdistys (Inkulan Holvisilta ry), joka järjestää sillalla tapahtumia. Tällainen sillan omistusjärjestely on erittäin harvinaista - ellei ainutlaatuista. Vieressä on sata vuotta nuorempi betoninen kaarisilta.

 

Puuvuori - elävä viesti tuleville sukupolville

Pinsiönkankaantie 100, Pinsiö

Puuvuori on vuonna 1982 alkunsa saanut ympäristötaidehanke, joka vahvistaa ihmiskunnan sitoumusta maapallon ekologisen, yhteiskunnallisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Pinsiössä sijaitseva Puuvuori on muodoltaan soikea, 420 metriä pitkä, 270 metriä leveä ja 28 metriä korkea ympäristötaideteos. Teokseen on istutettu 10 000 puuta matemaattisen kaavan mukaan, joka on kultaisen leikkauksen ja ananaskuvion yhdistelmä. Teoksen jokainen puu on omistettu jollekin henkilölle. Teoksen suunnittelija on kansainvälistä tunnustusta saanut taiteilija Agnes Denes. Vihkiäistilaisuus pidettiin 14.6.1996.

Puuvuori on ympäristötaideteos, mutta samalla hanke, jolla ympäristöä korjataan sopusoinnussa luonnon kanssa. Teoksen päätarkoitus oli maisemoida harju soranoton jäljiltä, mutta se suojaa myös osaltaan puhtaan pohjaveden muodostumista. Puuvuoresta muodostetaan suojelualue vuosisatojen ajaksi.

 

Vikelän tuulimylly

Vikeläntie 2, Taivalpohja, Kulju

Vikelän harakkamallinen tuulimylly vuodelta 1838 Taivalpohjassa on ainutlaatuinen koko Pirkanmaalla.