Nähtävyydet

Puuvuori - elävä viesti tuleville sukupolville

Puuvuori on vuonna 1982 alkunsa saanut ympäristötaidehanke, joka vahvistaa ihmiskunnan sitoumusta maapallon ekologisen, yhteiskunnallisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Pinsiössä sijaitseva Puuvuori on muodoltaan soikea, 420 metriä pitkä, 270 metriä leveä ja 28 metriä korkea ympäristötaideteos. Teokseen on istutettu 10 000 puuta matemaattisen kaavan mukaan, joka on kultaisen leikkauksen ja ananaskuvion yhdistelmä. Teoksen jokainen puu on omistettu jollekin henkilölle. Teoksen suunnittelija on kansainvälistä tunnustusta saanut taiteilija Agnes Denes. Vihkiäistilaisuus pidettiin 14.6.1996.

Puuvuori on ympäristötaideteos, mutta samalla hanke, jolla ympäristöä korjataan sopusoinnussa luonnon kanssa. Teoksen päätarkoitus oli maisemoida harju soranoton jäljiltä, mutta se suojaa myös osaltaan puhtaan pohjaveden muodostumista. Puuvuoresta muodostetaan suojelualue vuosisatojen ajaksi.

Idyllinen oikotie

Tampereelta Vaasaan päin (tai päinvastoin) ajettaessa voi välttää yksitoikkoisen 3-tien ja käyttää vaihtelevaa ja mielenkiintoista reittiä Kyrösjärven itäpuolitse (Ylöjärvi - Viljakkala - Luhalahti - Tevaniemi). Reitti on sekä kauniimpi että lyhyempi kuin pääväylät!

Inkulan sillat

Yksiaukkoinen yli 100-vuotias kiviholvisilta seisoo todella kauniissa Inkulansalmessa Kurjenvuoren juurella. Sillan omistaa yksityinen yhdistys (Inkulan Holvisilta ry), joka järjestää sillalla tapahtumia. Tällainen sillan omistusjärjestely on erittäin harvinaista - ellei ainutlaatuista. Vieressä on sata vuotta nuorempi betoninen kaarisilta.

Pölkkylän Huvila

Arkkitehti Birger Federleyn 1899 suunnittelema Pölkkylän Huvila Länsi-Teiskossa on ryhmille avoinna sopimuksen mukaan toukokuun alusta syyskuun loppuun. Huvila edustaa suomalaista puutyyliä eli karelianismia parhaimmillaan. Rakennus on sisustettu tunnettujen arkkitehtien ja taiteilijoiden kuten Eliel Saarisen ja Alf Wallanderin suunnittelemilla kansallisromantiikanajan huonekaluilla. Esillä on myös runsaasti valaisimia ja muuta sisustusesineistöä tältä ajalta.

Tiedustelut: Heikki Björkbom, p. 050 543 9325

Haverin kultakaivosalue

Haveri oli tunnettu rautakaivoksena jo 1700-luvulla. Haverin kultakaivoksessa työskenteli keskimäärin 150 henkeä ja parhaimmillaan kaivos tuotti noin 300 kiloa kultaa ja 180 tonnia kuparirikastetta vuodessa. Haveri oli Euroopan ainoa kaivos, jonka päätuotteena oli kulta. Kupari rahdattiin Outokumpuun rikastettavaksi.

Haverin kaivos oli suomalaisten ilman ulkomaista apua tai välittömiä esikuvia suunnittelema ja rakentama tuotantolaitos. Kaivos lopetti toimintansa 30.12.1960 - mutta ei sen takia, että kulta olisi loppunut. Tunnetuimmat Haverin kultakaivoksen "tuotteet" ovat Helsingin olympiakisojen 1952 kulta- ja hopeamitalit.

Haverin alueella Viljakkalassa on paljon nähtävää ja useita toimintoja: historiallinen kultakaivosalue kaivostorneineen, kultakaivoksen kallioreunainen 85 metriä syvä ja 125 metriä leveä avolouhos, yli 30 lomahuvilaa, Ravintola Kulta Casino, Kultahaverin Vapaa-aika Oy, ratagolf, välinevuokrausta, elintarvikemyyntiä, Viljakkalan Tenniskenttä Oy:n tenniskenttä, Paint Ball -rata, jokamiesluokan kilparata ja mahtava uimaranta sekä Pirkan Taival -reitti. Haverin laivalaiturilla poikkeaa joskus myös M/S Lempi. Haverin alueen koko on noin 25 hehtaaria.

Lue lisää: www.haveri.fi/

Vikelän tuulimylly

Vikelän harakkamallinen tuulimylly vuodelta 1838 Taivalpohjassa (Vikeläntie) on ainutlaatuinen koko Pirkanmaalla.

Kirjastotalo Leija

Koivumäentie 2, Ylöjärvi

Ylöjärven pääkirjasto Leija on nimensä muotoinen rakennus, kaunis ja kiinnostava kokonaisuus. Rakennus symboloi mielikuvituksen lentoonlähtöä ihmisen arjessa. Se pyrkii herättämään halun nousta tiedon kantaville siiville.

Leija-kirjasto avattiin 19.11.2002. Kirjaston on suunnitellut rakennusarkkitehti Tero Harjunniemi (Arkkitehtuuritoimisto Teuvo Vastamäki Oy). Rakennuksen kerrosala on 2895 m2. Leijassa poikkeaa päivittäin noin 900 henkilöä.