Lastenvalvoja

Kuruntie 10, 33470 Ylöjärvi

Lastenvalvojan palvelut

Lapsen isyyden selvittäminen, huolto- ja tapaamissopimus ja elatussopimus

Lisätietoja antaa lastenvalvoja Elina Koivunen
p. 03 565 30 000/vaihde, puhelinaika arkisin klo 12.00-13.00
sähköpostiosoite muotoa etunimi.sukunimi[at]ylojarvi.fi
Jos lähetät sähköpostia työntekijälle laita yhteystietosi, koska työntekijä ei voi tietosuojasyistä vastata sähköpostiisi. 

Isyyden selvittäminen

Lastenvalvojan tehtävänä on lapsen isyyden selvittäminen, jos lapsen vanhemmat eivät ole avioliitossa. Maistraatti vahvistaa isyyden. Mies voi vaatia oikeusgeneettistä isyystutkimusta, mikäli hän epäilee isyyttään. Mikäli lapsen isä ei vapaaehtoisesti tunnusta lasta, isyys voidaan vahvistaa oikeusteitse äidin niin halutessa.

Isyyden vahvistamisen jälkeen lapselle syntyy oikeus isän sukunimeen, oikeus saada elatusta sekä periä isänsä ja isänpuoleiset sukulaiset sekä oikeus isän kuoleman jälkeen eläke- ja vakuutusetuuksiin.

Mikäli äiti ei halua lapsen isyyttä selvitettävän, hänen pitää allekirjoittaa kirjallinen vastustaminen ja äidillä on oikeus saada elatustukea sillä perusteella, että isyyttä ei ole vahvistettu.

Huolto- ja tapaamissopimus

Vanhempien erotessa tai lapsen syntyessä avioliiton ulkopuolella vanhemmat joutuvat ratkaisemaan lapsen huollon, asumisen ja tapaamisen. Lapsen huoltajan tulee turvata lapselle hyvä hoito ja kasvatus, ymmärryksen, turvan ja hellyyden antaminen, myönteiset ihmissuhteet, iän ja kehitystason mukainen valvonta ja huolenpito, turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö, lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus, ruumiillinen koskemattomuus sekä mahdollisuus itsenäistymiseen.
Yhteishuollon valitessaan vanhempien tulee neuvotella yhdessä lasta koskevista asioista. Yhteishuoltajina olevat vanhemmat päättävät yhdessä lapsen hoidosta, kasvatuksesta, kansalaisuudesta, passista, uskonnosta, asuinpaikasta, sukunimestä, päivähoidosta, koulutuksesta, terveydenhuollosta sekä omaisuuden hoidosta. Mikäli vain toinen vanhemmista on huoltaja, hän vastaa edellä mainituista asioista yksin. Lapsen huoltajalla on oikeus saada lasta koskevat tiedot viranomaisilta ja oikeus tulla kuulluksi lasta koskevia viranomaispäätöksiä tehtäessä.

Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä siihen vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Vanhempien tulee yhteisymmärryksessä silmällä pitäen lapsen etua toimia niin, että tapaamisoikeus toteutuu. Usein tapaamisoikeus käsittää kaksi viikonloppua kuukaudessa ja yhden tai useampia yhtäjaksoisia luonapito-oikeuksia loma-aikoina sekä määräyksiä juhla- ja merkkipäivien vuorottelusta.

Mikäli vanhemmat eivät pääse yhteisymmärrykseen lapsen huollosta, asumisesta tai tapaamisesta he voivat viedä asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Käräjäoikeus pyytää tarvittaessa selvityksen vanhempien olosuhteista vanhempien asuinkunnan sosiaaliviranomaiselta, jolloin kaksi sosiaalityöntekijää tekee selvityksen käräjäoikeudelle asian ratkaisemista varten.

Lapsen kanssa yksin asuva vanhempi voi hakea lapsilisään yksinhuoltajakorotuksen Kansaneläkelaitokselta.

Elatussopimus

Lapsella on oikeus saada riittävä elatus vanhemmiltaan ja vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän muu elatusvastuunsa. Elatusapu voidaan vahvistaa sopimuksella tai oikeuden päätöksellä.

Oikeusministeriö on antanut ohjeet elatusavun laskemiseen (www.om.fi/omju20072.htm ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi).

Elatusapua määriteltäessä lasketaan lapsen elatuksen tarve sekä selvitetään vanhempien taloudellinen tilanne. Lapsen elatuksen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon lapsen iän mukaiset yleiset kustannukset 284-443 euroa kuukaudessa, osuus lapsen kanssa asuvan vanhemman asumismenoista, päivähoitomaksu ja vakuutus-, koulutus- ja harrastuskulut. Vanhemman elatuskyky määräytyy hänen tulojensa ja varallisuutensa mukaan. Nettotuloista ja varallisuudesta vähennetään vanhemman omiin elinkustannuksiin joko yksin asuvalta 568 euroa tai parisuhteessa elävältä 477 euroa. Lisäksi otetaan huomioon kohtuullisina pidettävät asumismenot, erityiset terveydenhoitokulut ja työmatkakulut, opintolainan korot ja lyhennykset sekä vanhemman muu elatusvastuu. Elatusavun suuruus arvioidaan jakamalla lapsen elatuksen tarve vanhempien kesken heidän elatuskyvyn mukaisessa suhteessa.

Vanhemman velvollisuus maksaa elatusapua päättyy, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Tämänkin jälkeen lapsella on oikeus saada koulutusavustusta vanhemmaltaan, mikäli hän käy lukiota tai ammatillista koulutusta, jos sitä pidetään kohtuullisena.

Elatusapu on sidottu elinkustannusindeksiin. Indeksikorotusta voi tiedustella joulukuussa palvelusihteeri Anne Raskilta p. 040 133 1464, joka merkitsee indeksikorotuksen alkuperäiseen elatussopimukseen.

Elatusapujen ja elatustukien määrät nousevat 1.1.2012. Korotus on 3,57 prosenttia. Korotus koskee kaikkia vahvistettuja elatussopimuksia niiden vahvistamispäivämäärästä riippumatta. Kansaneläkelaitoksen maksaman elatustuen määrä on 1.1.2012 lukien 147,96 euroa kuukaudessa lasta kohden. Sosiaali- ja terveysministeriön sivu elatusapujen ja elatustukien määristä.

Elatusavun muuttamisen edellytyksenä on, että niissä olosuhteissa, joiden perusteella elatusapu on vahvistettu, on tapahtunut olennainen muutos. Vahvistetun elatusavun määrää voidaan muuttaa sopimuksella tai oikeuden päätöksellä.

Jos elatusvelvollinen laiminlyö elatusavun maksamisen, lapsen kanssa asuva vanhempi voi hakea elatustukea Kansaneläkelaitokselta.