Hankkeet
Koronaepidemian vaikutusten tasoittaminen vuosina 2021-2022
Ylöjärven varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus ovat saaneet valtion erityisavustusta koronan vaikutusten tasoittamiseksi. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa avustus käytetään ajalla 8.11.2021-31.10.2022. Tavoitteena tukea niiden lasten oppimista, kehitystä ja hyvinvointia, joilla tuen tarpeet ovat lisääntyneet koronaepidemian pitkittymisen vuoksi. Tukea kohdennetaan ryhmässä toimimiseen, vuorovaikutus- ja sosiaalisiin taitoihin sekä S2-lasten kielellisten valmiuksien edistämiseen.Toteuttamista varten kaupunki on palkannut varhaiskasvatuksen erityisopettaja Roosa Halmeen. Hän tukee moniammatillista havainnointia ja tuen tarpeita jäsentävää keskustelua sekä vahvistaa yleisen,tehostetun ja erityisen tuen käytäntöjä ja sovittujen tukitoimien toteutumista yhteistyössä yksiköiden erityisopettajien kanssa.
Kopo-hanke
Hankerahoitus koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vaikutusten tasoittamiseksi 1.8.2020-31.7.2021.
Hankkeessa työparina toimineet erityisopettaja ja hyvinvointipedagogi vahvistivat henkilöstön osaamista lapsiryhmien tuen tarpeiden havainnoimisessa, tuen järjestämisessä ja hyvinvoinnin arvioimisessa. Henkilöstö tutustui seutukunnalliseen kasvattajatiimin toiminnan arvioinnin malliin, josta valittiin tiimikohtaisia vahvuuksia ja kehittämisalueita. Hyvinvointipedagogi jalkautui osaksi 16 lapsiryhmän kasvattajatiimejä perustuen oppimisen tuen ja hyvinvoinnin kysymyksiin ryhmissä. Lisäksi hyvinvointipedagogi järjesti 4 huoltajille suunnattua korona-ajan tuki-iltaa etäyhteyksin. Illoissa esiteltiin lapsiperheiden matalan kynnyksen palvelut ja koronan myötä kehitetyt perheiden tuen digi-/etäpalvelut Ylöjärvellä.
Hankkeessa tunnistettiin useita tapoja tukea lasten ja henkilöstön hyvinvointia ja toiminnan pedagogisia perusteita poikkeusaikana. Hankkeen tarjoaman tuen ja koulutuksen koettiin vahvistaneen oppimisen tukeen liittyvää osaamista kasvattajatiimeissä ja vahvistaneen lapsituntemusta ja lasten kohtaamisen tärkeyttä ryhmissä. Kohdennetun tuen tunne- ja kaveritaitoihin, lapsiryhmään kohdistetun myönteisen huomion ja läsnäolon sekä mahdollisuuden joustaviin pienryhmittelyihin koettiin vahvistaneen lasten hyvinvointia, onnellisuutta ja ryhmään kuulumisen tunnetta. Positiivinen palaute toimivista ja lapsia tukevista käytännöistä koettiin ryhmien yhteishenkeä ja työssä jaksamista edesauttavaksi tekijäksi
Henkilöstön palautteissa oli lisäksi esillä erityisesti työhyvinvoinnin tukemisen näkökulma. Henkilöstö koki vahvistuneensa ja voimaantuneensa pedagogisissa ja työhyvinvoinnillisissa keskusteluissa. Palaute toi esiin, että hanke toi kaivattuja rakenteita, aikaa ja tilaa pedagogiselle keskustelulle. Hanketyöntekijöiden koettiin tuovan uutta kentälle ja innostavan henkilöstöä kehittämään ja kehittymään. Hyvinvointipedagogille ja hankkeen erityisopettajalle muodostui kokonaiskuva oppimisen tuen alueellisista ja yksikkökohtaisista tarpeista, lasten ja henkilöstön hyvinvoinnin tukemisen tavoista ja tuen tarpeiden tunnistamisen käytännöistä varhaiskasvatuksen jatkosuunnittelua varten.
Varhaiskasvatuksen henkilöstöltä kerätystä palautteesta saatiin myös paljon tietoa hanketyön ja kentän yhteistyöstä. Palautteiden perusteella kentän ja hankkeiden vuoropuhelua tulee kehittää edelleen ja pohtia erityisesti, millaiset rakenteet ja toimintatavat tukevat ja sujuvoittavat yhdessä tekemistä, yhdessä oppimista kaikkien osapuolten kesken sekä palvelevat parhaiten ryhmien kokonaispedagogisia tarpeita.
Innovatiiviset oppimisympäristöt
Innovatiiviset oppimisympäristöt -hanke tammikuusta marraskuuhun 2021.
Hankkeen tavoitteina oli jalkauttaa varhaiskasvatukseen kestävän elämäntavan ajattelu- ja toimintamallia sekä tutustua robotiikkaan vuorovaikutuksen tukena Paro-hylkeen avulla. Hanke kohdistui kaikkiin 24 päiväkotiin sekä kunnallisiin perhepäivähoidon ryhmiin.
Lapsiryhmille järjestettiin luontoon sekä kestävään kehitykseen liittyvää toimintaa vierailujen yhteydessä. Henkilöstö sai samalla uusia ideoita, miten näitä aiheita voi ottaa osaksi arkea. Moneen päiväkotiin valmistui esimerkiksi linnunpönttö tai viljelylaatikko, joista huolehtiminen jatkuu myös hankkeen jälkeen.
Padlet-muodossa olevaa kestävän elämäntavan käsikirjaa on vuoden aikana muokattu henkilöstöltä tulleiden toiveiden mukaan. Jatkossakin se toimii työkaluna sekä kestävyyden käsitteisiin syventymisessä että valmiiden materiaalien löytöpaikkana. Niin ikään toiveiden pohjalta on luotu keke-vuosikello, joka vinkkaa erilaisista teemapäivistä ja antaa ehdotuksia monenlaisiin tapahtumiin vuoden aikana. Vuosikello toimii erityisesti päiväkodeissa nimettyjen kestävän kehityksen vastaavien työntekijöiden punaisena lankana. Vastaaville on järjestetty vuoden aikana muutama tapaaminen ja käytäntö tulee jatkumaan edelleen.
Robottihylje, joka sittemmin sai nimekseen Viima, on ollut lasten suosikki. Viima reagoi puheeseen, hellään kosketukseen ja myös mahdolliseen satuttamiseen. Lapsilla on ollut luontainen halu kohdella Viimaa kauniisti. Viima on ansainnut paikkansa niin ujompien kuin vauhdikkaampien lasten keskuudessa Hylje tulee jatkamaan vierailujaan lapsiryhmissä varhaiskasvatuksen erityisopettajien kanssa.
Kotiväki on voinut osallistua kahdesti vuoden aikana luontorasteille tietyn kuukauden aikana. Varhaiskasvatuksen oma kirpputoritapahtuma herätti paljon kiinnostusta, mutta vallitsevan koronatilanteen vuoksi se päätettiin siirtää keväälle 2022. Päiväkodeille teetetyn lajittelukyselyn tulokset vietiin eteenpäin ja 2022 vuodesta alkaen päiväkotien pihoissa olevat lajittelumahdollisuudet tulevat saamaan parannuksia. Hankkeen lopussa varhaiskasvatukseen koottiin vielä kiertävät materiaalikassit, jotka tukevat osaltaan aiheiden pysymistä esillä.