Lapsen huolto, asuminen ja tapaaminen

Lapsen huolto

Vanhempien erotessa tai lapsen syntyessä avioliiton ulkopuolella vanhemmat joutuvat ratkaisemaan lapsen huollon, asumisen ja tapaamisen. Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitoa.

Lapsen huoltajan tulee turvata lapselle hyvä hoito ja kasvatus, ymmärryksen, turvan ja hellyyden antaminen, myönteiset ihmissuhteet, iän ja kehitystason mukainen valvonta ja huolenpito, turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta ei saa kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muullakaan tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä tulee tukea ja edistää.

Yhteishuolto

Yhteishuollon valitessaan vanhempien tulee neuvotella yhdessä lasta koskevista asioista. Yhteishuoltajina olevat vanhemmat päättävät yhdessä lapsen hoidosta, kasvatuksesta, kansalaisuudesta, passista, uskonnosta, asuinpaikasta, sukunimestä, päivähoidosta, koulutuksesta, terveydenhoidosta sekä omaisuuden hoidosta. Lapsen huoltajalla on oikeus saada lasta koskevat tiedot viranomaisilta ja oikeus tulla kuulluksi lasta koskevia viranomaispäätöksiä tehtäessä. Mikäli vain toinen vanhempi on huoltaja, hän vastaa edellä mainituista asioista yksin.

Lapsen kanssa asuva vanhempi voi kuitenkin yhteisen huollon sitä estämättä huolehtia ja päättää lapsen arkisista asioista, päivittäisestä hoidosta ja huolenpidosta.

Yksinhuolto

Jos vanhempien kiistat ovat jatkuvia ja jos kiistaa on etenkin sellaisista asioista, joista huoltajien pitäisi päättää yhdessä, yksinhuolto voi rauhoittaa lapsen elämän. Vanhempien pitkä välimatka, jolloin vanhempi asuu esimerkiksi ulkomailla, voi myös olla käytännöllinen syy yksinhuoltajuuteen.

Tapaamisoikeus

Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä siihen vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Vanhempien tulee yhteisymmärryksessä silmällä pitäen lapsen etua toimia niin, että tapaamisoikeus toteutuu. Vanhemmat päättävät yhdessä minkälainen tapaamissopimus heidän lapselleen on paras mahdollinen. Tapaamisoikeudesta sovittaessa otetaan huomioon lapsen ikä.  Aivan pienten lasten kohdalla olisi tärkeää, että tapaamisia olisi riittävän usein, mieluiten muutaman kerran viikossa ja lyhyemmän ajan kerrallaan. Lapsen kasvaessa tapaamisaikoja voidaan pidentää ja tapaamiset voivat olla harvemmin. Tapaamissopimukset käsittävät joka toinen viikonloppu tapaamisia ja viikolla tapaamisia, juhlapyhinä ja loma-aikoina tapaamisia, ns. laajennettuja tapaamisia joka toinen viikonloppu esim. torstaista maanantaihin tai vuoroviikoin tapaamisia.

Pääsääntöisesti lasta tapaava vanhempi vastaa tapaamisoikeuden aiheuttamista kustannuksista. Vanhemmat voivat myös neuvotella tapaamiskulujen jakamisesta. Tämä tulee kysymyksen silloin, kun välimatka on pitkä tapaajavanhemman ja lapsen välillä.

Mikäli tapaajavanhempi ei ole kykenevä huolehtimaan lapsesta tapaamisten aikana vanhemmat voivat miettiä olisiko tapaamisia mahdollista järjestää esimerkiksi isovanhemman tai muun lapselle läheisen henkilön ollessa paikalla.

Sosiaaliviranomainen järjestää valvottuja tapaamisia pääsääntöisesti oikeuden päätöksellä.

Mikäli vanhemmalla ei ole oikeuden päätöstä valvotusta tai tuetusta tapaamisesta hän voi itse ostaa palvelun Tampereen Ensi- ja Turvakodin alaisuudessa olevasta Perhekulma Puhurista.

Perhetapaamisia (jos tapaajavanhemmalla ei ole tapaamispaikkaa) järjestää Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osasto.


Sivu päivitetty 7.8.2015

Ylöjärven kaupunki

Kuruntie 14, PL 22, 33471 Ylöjärvi
p. 03 565 30 000
kirjaamo@ylojarvi.fi