Pitkäaikaisen laitoshoidon maksun määräytyminen

Pitkäaikainen laitoshoito

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa ja asetuksessa säädetään pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan potilaan maksukyvyn mukaan määräytyvästä maksusta.

Maksu on enintään 85 % hoidossa olevan kuukausituloista. Henkilökohtaiseen käyttöön on jäätävä kuitenkin vähintään 107 euroa. Jos suurempituloinen puoliso on laitoshoidossa, hoitomaksu voi olla enintään 42,5 % puolisoiden yhteenlasketuista nettokuukausituloista. Perittävä maksu ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia.

Ennen pitkäaikaisen laitoshoidon maksun määräämistä tulee selvittää, onko asiakkaalla avio- tai avopuolisoa, alaikäisiä lapsia tai täysi-ikäisiä opiskelevia lapsia, joiden elatuksesta asiakas on kokonaan tai osittain vastannut. Maksua määrättäessä yhteistaloudessa eläneen henkilön tai alaikäisten lasten elatus tulee turvata. Selvityksessä tulee ottaa huomioon vanhempien vastuu 18 vuotta täyttäneen lapsen koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin.

Pitkäaikaisen laitoshoidon toteaminen

Pitkäaikaisen laitoshoidon maksun määräämisen ajankohta määräytyy henkilön arvioidun laitoshoidon tarpeen jatkuvuuden perusteella. Henkilö katsotaan pitkäaikaisen laitoshoidon potilaaksi/asiakkaksi jo hoidon alusta lukien, jos potilaan/asiakkaan laitoshoidon arvioidaan kestävän pitempään kuin kolme kuukautta.

Ensimmäinen arviointi ja tarvittaessa päätös pitkäaikaisen laitoshoidon tarpeesta tehdään kuukauden kuluessa hoidon alkamisesta. Päätös pitkäaikaiseen laitoshoidon maksujärjestelmään ottamisesta tehdään viimeistään kolmen kuukauden kuluttua hoidon alkamisesta, jos laitoshoidon tarve arvioidaan jatkuvan edelleen yli kaksi viikkoa.

Hoitopäätöksen pitkäaikaisen laitoshoidon alkamispäivästä tekee hoitava lääkäri sairaalan osalta. Hallintopäätöksen vanhainkotihoidon myöntämisestä tekee vanhustyön sosiaalityöntekijä tai vanhustyön johtaja sen jälkeen kun asiakkaan hakemus on käsitelty SAS-ryhmässä.

Pitkäaikaisen laitoshoidon maksun määrääminen ja tarkistaminen

Toinen palvelusihteeri tekee selvityksen asiakkaan/potilaan tuloista hoitomaksun määrittämiseksi ja toinen palvelusihteeri hoitomaksupäätöksen. Päätös hoitomaksuista perustuu asiakkaalta/potilaalta saataviin selvityksiin säännöllisistä tuloista ja niistä tehtävistä vähennyksistä. Maksu määrätään kuukautta kohti sentin tarkkuudella. Pyöristyksen voi tehdä ainoastaan alaspäin.

Päätös on annettava tiedoksi asiakkaalle/potilaalle tai hänen edustajalleen.

Mikäli päätöksessä esitetään huomioitavaksi harkinnanvaraisia perusteita (maksukyvyn mukaisesta maksusta poikkeaminen, käytännössä maksun alentaminen tai perimättä jättäminen) päätöksen hoitomaksusta tekee terveys- ja sosiaalijohtaja sosiaalityöntekijän esityksestä.

Jos asiakkaalta tai hänen edustajaltaan ei saada riittäviä ja luotettavia tietoja, on asiakasmaksulain 14 a §:n mukaan mahdollisuus saada maksutta ja salassapitosäännösten estämättä maksuun vaikuttavia tietoja seuraavilta tahoilta: valtion ja kunnan viranomainen sekä muu julkisoikeudellinen yhteisö, Kansaneläkelaitos, Eläketurvasäätiö, eläkesäätiö- ja muu eläkelaitos, vakuutusyhtiö, rahalaitos, työnantaja, työttömyyskassa sekä huoltotoimintaa tai terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa harjoittava yhteisö tai toimintayksikkö.

Maksu määrätään toistaiseksi. Maksu on tarkistettava, kun maksukyky oleellisesti muuttuu tai maksu osoittautuu virheelliseksi (5 %). Tulotiedot ja hoitomaksupäätökset tarkistetaan vuosittain.

Pitkäaikaishoidon maksun määräämiseen vaikuttavat tulot ja vähennykset

Kuukausituloiksi katsotaan tulot ennakonpidätyksen ja ennakon kannon jälkeen sekä verosta vapaat tulot.

Tuloina otetaan mukaan:

  • Palkat, eläkkeet ja niihin rinnastettavat jatkuvat etuudet, eläkettä saavan hoitotuki, elinkorot ja rahana suoritettava syytinki sekä muut henkilökohtaiset tulot samoin kuin pääomasta ja muusta omaisuudesta saatavat nettotulot kuten korko-, osinko- ja vuokratulot. Tuloina otetaan mukaan myös viimeksi toimitetussa verotuksessa vahvistetut maatalouden ja elinkeinotoiminnan pääoma- ja ansiotulo-osuudet sekä palvelun käyttäjän osuus yhtymän tulosta. Jos kuukausittaiset tulot vaihtelevat, otetaan kuukausitulona huomioon viimeksi kuluneen vuoden keskimääräinen kuukausitulo.
  • Säästöjen tuotto otetaan tulona huomioon maksua määrättäessä. Säästöjä pääomana ei oteta huomioon.
  • Metsätulona otetaan huomioon vahvistettu metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto hehtaarilta kerrottuna metsämaan pinta-alalla, tästä määrästä vähennetään 10 prosenttia ja metsätalouden korot. Metsätuloa on alennettava palvelun käyttäjän vaatimuksesta, mikäli tilakohtaisen vuotuisen hakkuumahdollisuuden netto-arvo on metsänhoitoyhdistyksen tai metsäkeskuksen antaman lausunnon perusteella vähintään 10 % alempi kuin metsätulo. Alennus on laskennallisen metsätulon ja hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvon erotuksen suuruinen.

Seuraavia tuloja ei huomioida:

  • Lapsilisä, lapsen hoitotuki, asumistuki, vammaistuki, tapaturmakorvauksen perusteella suoritettavat sairaanhoito- ja tutkimuskulut, sotilasavustus, rintamalisä lukuun ottamatta ylimääräistä rintamalisää, opintorahan perusosa, asumislisä, opintojen johdosta suoritettavat apurahat ja muut vastaavat avustukset ja perhehoidon kustannusten korvaukset.
  • Hoitoa saaneelle alaikäisestä lapsesta suoritettavaa elatusapua eikä eläkkeisiin tai niihin verrattaviin tuloihin sisältyviä huollettavista aiheutuvia korotuksia.
  • Alle 50 euron korkotuloa vuodessa

Tuloista tehtävät maksuasetuksen mukaiset vähennykset:

  • suoritetut elatusavut ja tosiasiallisista perhesuhteista johtuvat muut vastaavat kustannukset sekä kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty rahana suoritettava etuus (syytinki).

Harkinnanvaraiset tuloista tehtävät vähennykset:

  • uskotun miehen/holhoojan palkkio
  • kohtuulliset palkkiot
  • asumiseen liittyviä vähennyksinä.

* Vuokra- tai yhtiövastike vähennettynä asumistuen määrällä

* Asuntolainan korot

  1. jos kohdistuu asuntoon, joka on puolison käytössä ja/tai laitoksessa oleva puoliso käy/käytetään kotona ja ovat siten osa asumiskustannuksia (esitettävä todistus, ei lyhennystä)
  2. kohdistuu tulolähteeseen, joka otetaan huomioon maksun perusteena.

 

* Muut välttämättömät asumismenot, kuten esim. sähkömaksut, lämmityskulut, kotivakuutus tai vastaava. Vuokra lasketaan sen osan mukaan, mikä asunnosta on potilaan osuutta. Tarvittaessa potilaan vuokra voidaan jakaa huoneistossa asuvien täysi-ikäisten määrällä. Jos asunto jää tyhjilleen, lämmitettävän asunnon lämmityskuluina huomioidaan 2/3 aikaisemmasta, sähkön perusmaksu, kotivakuutus tai vastaava ja muut pakolliset menot. Mikäli asumiskustannuksissa tapahtuu muutoksia, tulee niistä ilmoittaa välittömästi palvelusihteerille, jolle selvitys hoitomaksun perusteista on toimitettu.

Jos hoitomaksua määriteltäessä on huomioitu asumismenoja vähennyksinä, harkitaan uudestaan tyhjän asunnon vähentämisoikeutta ja potilaan asunnon säilyttämisen tarpeellisuutta hoidollisesta näkökulmasta viimeistään hoitomaksua seuraavan kerran tarkistettaessa.

Muita erityiskysymyksiä

Asiakkaan/potilaan siirtyessä laitoksesta toiseen peritään potilaalta sama maksu kuin edellisessä hoitopaikassa.


Sivu päivitetty 5.5.2017

Ylöjärven kaupunki

Kuruntie 14, PL 22, 33471 Ylöjärvi
p. 03 565 30 000
kirjaamo@ylojarvi.fi