1-6-vuotiaat

Ensimmäisten ikävuosien aikana lapsen kasvu ja kehitys on nopeaa. Lapsi oppii koko ajan uusia asioita ja taitoja – omassa tahdissa ja aikuisen tuella. Tämä aika on vanhemmalle palkitsevaa ja opettavaista, mutta välillä myös kuormittavaa.

Varhaislapsuudessa luodaan tärkeä perusta mm. lapsen turvallisuudentunteelle ja käsitykselle, millainen hän itse on ja millainen paikka maailma on. Lapsen temperamentin tunnistaminen auttaa vanhempaa lapsen yksilöllisen kehityksen tukemisessa. Mikäli lapsella on haasteita, kannattaa tarkastella onko arki liian täyttä ja saako lapsi riittävästi vanhemman aikaa ja positiivista huomiota.

Mannerheimin lastensuojeluliiton vanhempainnetistä löydät kattavasti tietoa lapsen eri ikäkausina tapahtuvasta kehityksestä. Lisäksi olemme koonneet alle yleisiä kysymyksiä, joita pikkulapsiarki saatta perheissä herättää.

Pikkulapsiarjessa on hyvä huolehtia myös omasta jaksamisestaan. Vinkkejä tähän löydät aikuisten hyvinvointi osiosta.

Miksi lapseni ei tottele?

Oman tahdon kehittymisen myötä lapsi alkaa kieltäytyä aikuisen ohjeista ja kehotuksista. Tämä on normaali kehitysvaihe n. 2 vuoden ikäisestä alkaen. Varsinainen uhmaikä alkaa laantua n. 5 vuoden iässä. Uhmaikä näkyy toisilla lapsilla vain vähäisinä kieltäytymisinä, toisilla voimakkaana ja lähes jatkuvana vastustamisena, lapsen temperamentista riippuen.

Vanhemman on tärkeää laittaa lapselle tietyt rajat. Toimintaohjeiden tulee olla perusteltuja, ja turhaa käskyttämistä tulee välttää. Selkeä ja ystävällinen puhe sekä kasvattajan johdonmukaisuus auttavat lasta toimimaan ohjeen mukaan. Olennaista on, että vanhempi pysyy rauhallisena ja muistaa, että kukaan lapsi ei käyttäydy aina vanhemman toiveen mukaan.

Omaolon lapsiperheiden valmennusohjelma on ylöjärveläisten käytössä ja se auttaa vahvistamaan ystävällistä ja jämäkkää vuorovaikutusta lapsesi kanssa vaikeinakin hetkinä. Valmennusohjelma lisää kaikkien vanhempien arjen elämänlaatua, mutta tarjoaa työkaluja myös erityisen kuormittavassa tilanteessa eläville vanhemmille. Valmennus on maksuton.

Lapseni on levoton, mikä avuksi?

Pienet lapset ovat usein luonnostaan vilkkaita ja heidän on vaikeaa keskittyä pitkään tietyn tekemisen pariin. Vaikka lapsen vilkkaus voi olla vanhemmille kuormittavaa, on piirre myös lapsen vahvuus, sillä hän saa aktiivisuuden myötä paljon erilaisia oppimiskokemuksia.

Levottoman liikehdinnän, joka ei haittaa lasta itseään tai vahingoita muita, voi jättää huomiotta. Lapsen energia kannattaa kanavoida sopivaan tekemiseen (mm. urheilu, aikuisen auttaminen kauppareissulla), sen sijaan että vaatisi lasta pitkäkestoiseen paikoillaanoloon.

Levottomalle lapselle on tärkeää antaa hyvää palautetta, kun hän jaksaa olla aloillaan tai yrittää sinnikkäästi uutta taitoa. Moni levoton lapsi hyötyy myös säännöllisistä arjen rutiineista (lepo, ulkoilu, ruokailu). Lisää vinkkejä myönteiseen tukemiseen löydät arki toimimaan-oppaasta (ADHD-liitto ry).

Vieraat ihmiset ja paikat pelottavat lastani, onko se normaalia?

Jokaisen lapsen temperamentti on erilainen ja toisia saattaa ujostuttaa ja jännittää uudet asiat enemmän. He ovat usein luonteeltaan herkkiä. Ujostelusta tai jännittämisestä huolimatta lapsi saattaa kuitenkin olla sosiaalinen ja kaivata ihmiskontakteja. Hänen kykyynsä pärjätä jännittävissäkin tilanteissa kannattaa suhtautua luottavaisesti, mutta kuitenkin tukien lasta esimerkiksi niin, että käy ennalta läpi tulevaa ja varaa uusiin tilanteisiin reilusti sopeutumisaikaa.

Usein ympäristön toive on, että lapsi on reipas ja rohkea; kuitenkin on tärkeää hyväksyä lapsi sellaisena kuin hän on. Myönteisen itsetunnon kehittymistä tukee parhaiten ilman suorituksia saatu hyväksyntä ja välittäminen.

Mikäli pelot ovat voimakkaita ja esimerkiksi rajoittavat vahvasti lapsen toimintaa, kannattaa huoli ottaa puheeksi esimerkiksi neuvolassa tai varhaiskasvatuksessa.

Lapseni pettymyksensieto on heikko, mikä avuksi?

Lapset ovat yksilöllisiä tunnesäätely- ja pettymyksensietotaidoiltaan. Tunnesäätelyn kehitysprosessi on pitkä, jatkuen aikuisuuteen asti. Alle kouluikäinen lapsi on usein nopeasti kiihtyvä, ja välillä hän voi tunnekuohussa turvautua fyysisiinkin keinoihin.

Vanhemman tulee huolehtia, ettei lapsi satuta itseään tai muita. Lapsen tunteita on hyvä sanoittaa ja tilanteen rauhoituttua kiukun syytä kysyä, mutta huomioida, että alle kouluikäinen lapsi ei useinkaan kykene pitkiin tunnetaitokeskusteluihin.

Kouluiän lähestyessä tapahtuu pettymyksensiedossa usein silminnähden eteenpäinmenoa, eivätkä kaikki vastoinkäymiset enää aiheuta voimakasta kiukkua. Vanhemman rauhallisuus ja tuki auttavat lasta vaikeissa tilanteissa.

On hyvä muistaa, että kiukkukin on sallittu tunne, sen sopivaa ilmaisua on vain opeteltava. Tavallista on, että myös vanhemmalla tunteet ajoittain kuohuvat. Ole myötätuntoinen itseäsi kohtaan ja muista, että vanhemmuus on jatkuvaa oppimista. Muistathan, että tarvittaessa voit hakea tukea vanhemmuuteen esimerkiksi perhekioskilta tai ottamalla huolesi puheeksi esimerkiksi neuvolassa tai varhaiskasvatuksessa.

Varhaiskasvatus- ja esiopetus

Varhaiskasvatuspalveluihin voit hakeutua ympäri vuoden sähköisen asioinnin kautta. Perheen toiveet otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Lisätietoja vaihtoehdoista ja paikkatilanteesta saat varhaiskasvatuksen palveluohjauksesta 040 133 1469, varhaiskasvatuksenpalveluohjaus@ylojarvi.fi.

Tutustu varhaiskasvatukseen

Seurakunnan PikkuHelppi

Ylöjärven seurakunnan perhetoiminta PikkuHelppi tarjoaa mm. aikaa huolien jakamiseen ammattilaisen kanssa, lasten kanssa ulkoilua, apua läksyjen teossa.

Tutustu perhetoiminta PikkuHelppiin

Lapsiperheiden etuudet

Kela tukee lapsiperheitä etuuksilla, kuten kotihoidontuella ja lapsilisällä. Myös perustoimeentulotukea haetaan Kelan kautta.

Tutustu lapsiperheiden etuuksiin

Ylöjärven neuvolapalveluista vastaa 1.1.2023 alkaen Pirkanmaan hyvinvointialue, www.pirha.fi.

Neuvolapalvelut tarjoavat perheille tukea terveyteen sekä hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Lastenneuvolassa seurataan säännöllisesti lapsen kasvua ja kehitystä. Neuvolat tekevät yhteistyötä mm. varhaiskasvatuksen, perhekeskuksen, sosiaalitoimen sekä erikoissairaanhoidon kanssa.