Hyppää sisältöön

Lapsettomuus

Lasten saamista pidetään luonnollisena osana aikuisen elämänkaarta ja vanhemmuus on voinut olla haaveena jo hyvin varhaisessakin vaiheessa elämää.

Kun toiveista huolimatta lasta ei tulekaan, se voi olla yksi elämän vaikeimpia kokemuksia, joka vaikuttaa kaikilla elämän osa-alueilla.

Noin joka viides hedelmällisessä iässä oleva suomalainen kohtaa tahattoman lapsettomuuden. Suurimmalla osalla pariskunnista on taustalla jokin selittävä syy, mutta edelleen lapsettomuus jää selittämättömäksi jopa joka neljännellä parilla.

Sekundaarisesta lapsettomuudesta puhutaan silloin, kun vanhemmat eivät toiveesta huolimatta saa lasta, vaikka perheessä on jo lapsi/lapsia. Yhä useampi on myös lapseton, koska sopivaa kumppania ei ole löytynyt. Tällöin puhutaan elämäntilannelapsettomuudesta.

Lapsettomuudessa ei ole kyse vain hedelmättömyydestä, vaan puhutaan paljon laajemmasta asiasta ja kokemuksesta. Lapsettomuuden mukanaan tuoma suru on aina yksilöllinen kokemus.

Lapsettomuutta hoidetaan Suomessa julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa. Pirkanmaan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaa 1.1.2023 alkaen Pirkanmaan hyvinvointialue, www.pirha.fi.

Lapsettomuus on usein kriisi sekä itselle että myös parisuhteelle. Moni kokee pettymystä omaan kehoonsa liittyen sekä huonommuutta liittyen omaan naiseuteen tai miehisyyteen. Näistä ajatuksista kannattaa puhua ja psyykkistä tukea kannattaa hakea missä vaiheessa tahansa. Moni on saanut tukea ja ymmärrystä tilanteeseensa vertaistuen kautta. Tutustu Simpukka ry:n palveluihin.

Vanhemmaksi voi tulla myös adoption kautta. Adoptiossa ylöjärveläisiä palvelee Pelastakaa Lapset, Länsi-Suomen aluetoimisto. Pelastakaa Lapset, Länsi-Suomen aluetoimiston yhteystiedot

Tämä sisältö ei näy, sillä evästeiden käyttöä ei ole hyväksytty.

Video. Enjaksa.fi: Lapsettomuus.

Miten selviän lapsettomuuteen liittyvistä vaikeista tunteista?

Lapsettomuuteen liittyy usein huonommuuden tunnetta ja surua, mutta myös toiveikkuutta. Koettujen tunteiden vuoristorata tekee lapsettomuudesta usein henkisesti raskaan asian. Asiasta keskusteleminen ja myötätuntoinen asenne sekä itseä että puolisoa kohtaan voi auttaa vaikeiden hetkien yli. Myös rutiinien ylläpitäminen ja hyvää mieltä tuovien asioiden vahvistaminen voivat auttaa.

Näyttää siltä, ettemme voi saada omaa biologista lasta. Miten jaksan katkeroitumatta?

Lapsettomuusuutisen jälkeen surun, kateuden ja katkeruudenkin tunteet voivat nousta pinnalle ja ne kertovat vahvasta toiveesta saada oma lapsi. Muiden odottavien tai pienten lasten vanhempien kohtaaminen saattaa tuntua vaikealta ja sen täysin luonnollista. Lapsettomuuteen liittyvistä vaikeista tunteista välttämättä täysin pääse koskaan eroon. Erilaiset tunteet kannattaa sallia itselleen. Usein ajan myötä tapahtuu tavallisesti hieman muutosta: mieli alkaa hyväksyä asian, vaikka aaltomaisesti surun ja kateuden/katkeruuden tunteita saattaakin nousta pintaan. Monet kokevat puhumisen tai kirjoittamisen auttavan. Mustavalkoisten ”toisilla on kaikki hyvin”-tyylisten ajatusten kohdalla voi auttaa ajatus siitä, että elämä voi olla hyvää myös ilman lasta.

Meillä on jo lapsi, mutta emme ole saaneet toista lasta yrityksistä huolimatta. Onko minulla oikeus suruun?

On luonnollista, että ihmisillä on toiveita ja haaveita perheen lasten lukumäärästä. Jos haave ei toteudukaan, se saattaa aiheuttaa perheessä kriisin. Sekundaarinen lapsettomuus aiheuttaa usein hyvin ristiriitaisia tunteita, toisaalta iloa ja onnea olemassa olevasta lapsesta ja toisaalta surua lapsettomuudesta. Surua saattavat tuottaa myös syyllisyys siitä, että olemassa oleva lapsi jää ilman sisarusta. Toisinaan myös ulkopuolisten on vaikea ymmärtää koettua surua, mikä voi aiheuttaa ristiriitaisia tunteita. Vaikka lapsia olisikin entuudestaa, ei se poista surua siitä, että toivottu lapsiluku ei täytykään. Vertaistuki voi auttaa tilanteen käsittelemisessä tutustu Simpukan vertaistukitoimintaan.

Päivitetty: 2.1.2023