Hyppää sisältöön

Odotus ja vauva-aika

Lapsen odotusaikana alkaa valmistautuminen elämänmuutokseen ja lapsen syntymään sekä kasvu vanhemmuuteen.

Odotusaikana ja vauva-arkeen valmistautuessa mielessä liikkuu erilaisia kysymyksiä ja arjessa saattaa tulla erilaisia haasteitakin vastaan. 

Monenlaiset tunteet kuuluvat odotus- ja vauva-aikaan. Vauvauutinen ja vauvan syntymä tuo usein mukanaan paljon iloa ja onnea, toisaalta tulevaisuus ja synnytys voivat myös pelottaa. Pelkoa herättää usein epätietoisuus tulevasta.

Toisia vanhempia auttaa tiedon etsiminen. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on koonnut Meille tulee vauva-oppaan odotus- ja vauva-ajan tueksi. Omista ajatuksista kannattaa puhua myös läheisille tai terveydenhoitajalle. 

Vauva-aika

Vauvat ovat temperamentiltaan hyvin erilaisia, joten tulevaan elämänmuutokseen kannattaa suhtautua avoimin mielin. Toisen vauvan kanssa arki voi sujua mutkattomasti ja tasaisesti, toinen vauva taas voi olla esimerkiksi itkuinen tai huonosti nukkuva. Myös perheen jokainen lapsi on ainutlaatuinen.

Perusturvallisuuden luominen on lapsen kehityksen kannalta tärkeää. ​Perusturvallisuuteen kuuluu sekä vauvan perustarpeista (uni, ruokailu, hygienia) huolehtiminen että vauvan saama hoiva ja läheisyys. 

Mannerheimin lastensuojeluliiton vanhempainnetistä löydät tietoa 0–1-vuotiaan kehityksestä, suosittelemme tutustumaan sivustoon. Lisäksi olemme koonneet alle yleisiä kysymyksiä, joita odotus- ja vauva-aika saattaa perheissä herättää.

Odotusaika ja vauvaperheen arki muuttaa usein myös parisuhdetta. Parisuhteelle kannattaa antaa aikaa myös vauva-arjen keskellä, koska sillä on vaikutusta myös vauvan hyvinvointiin. Jos koet huolia parisuhteeseen tai vanhemmuuteen liittyen, apua löydät aikuisten hyvinvointi -osiosta.

 Tuntevatko kaikki vanhemmat heti synnytyksen jälkeen rakkautta vauvaa kohtaan?

Usein vauvan syntymä ei herätä heti onnen ja rakkauden tunteita, ja vauva ei välttämättä aluksi tunnu ”omalta”. Esimerkiksi raskas synnytys voi saada vanhemman kaipaamaan lepoa ja rauhaa, eikä mieli heti sisäistä tapahtunutta. On kuitenkin tärkeää pitää vauvaa lähellä, jotta suhde pääsee kokemusten myötä vähitellen muodostumaan.

 Vauva-arki on tunteiden vuoristorataa, pitääkö siitä huolestua? 

Mielialan vaihtelu on normaalia. Välillä voi kokea suurta iloa ja onnea, välillä negatiivisia hetkiä ja tunteita. Väsymys ja neuvottomuus ovat myös normaalia. Synnytyksen jälkeiseen aikaan kuuluu usein ns. baby blues, eli 3-5 päivää synnytyksen jälkeen alkava äidin mielialan lasku. Tämä liittyy hormonitasojen laskuun, ja mieliala alkaa kohentua muutamien viikkojen kuluttua. Mikäli baby bluesin jälkeenkin mieliala on usein alavireinen tai olo jatkuvasti ärtyisä tai ahdistunut, on hyvä pyytää apua.

Joskus vauva-arjen tasaannuttua vanhempaa alkaa vaivata merkityksettömyyden tunne, mikä voi näkyä esimerkiksi alavireisyytenä, vaikka vauva olisikin ollut toivottu ja odotettu. Merkityksettömyyttä voi kokea erityisesti, mikäli työ on ollut aiemmin iso osa elämää. Tällöin omat projektit ja oman ajan ottaminen voivat auttaa. Myös yksinäisyyden tunne on tavallista, mikäli lähipiirissä ei ole samassa elämäntilanteessa olevia. Tällöin kannattaa osallistua rohkeasti esimerkiksi perhekerhoihin.

Odotan lasta yksin, mitä minun tulisi huomioida?

Jos odotat lasta yksin, saatat pohtia monenlaisia kysymyksiä arkeen ja vanhemmuuteen liittyen. Yhden vanhemman perheessä vanhemman hyvinvointi korostuu. Tärkeää on, että ympärilläsi on läheisiä, jotka voivat tukea ja auttaa arjessa. Avun kartoittaminen kannattaa aloittaa jo odotusaikana. Pyydä rohkeasti apua siihen, mitä eniten tarvitset. On hyvä myös muistaa, että yksi vanhempi riittää turvamaan lapsen kasvun ja kehityksen. 

Mitä teen, kun en kestä vauvani itkuisuutta?

Toisinaan vauvan itkuisuus voi yllättää voimakkuudellaan. Katso videolta vinkit turvasuunnitelman tekemiseen itkuisen vauvan kanssa.

Tämä sisältö ei näy, sillä evästeiden käyttöä ei ole hyväksytty.

Video. Enjaksa.fi: Turvasuunnitelma.

Neuvolapalvelut

Neuvolapalveluiden tavoitteena on tukea odottajan, lapsen ja koko perheen hyvinvointia. 

Äitiysneuvolakäynneillä on tavoitteena varmistaa raskauden sujuminen odotetusti äidin ja sikiön hyvinvointia seuraamalla. Ensimmäinen neuvolakäynti varataan raskausviikolle 8-10.

Lastenneuvolassa seurataan säännöllisesti lapsen kasvua ja kehitystä. Neuvolat tekevät yhteistyötä mm. varhaiskasvatuksen, perhekeskuksen, sosiaalitoimen sekä erikoissairaanhoidon kanssa.

Perhesuunnittelu- ja ehkäisyneuvolasta saat ohjausta mm. raskauden ehkäisyyn tai raskauden suunnitteluun.

Neuvolapalvelut toimivat ajanvarauksella.

Tutustu lastenneuvolan palveluihin

Tutustu äitiysneuvolan palveluihin

Tutustu perhesuunnitteluneuvolan palveluihin

Synnytys

Pirkanmaalaiset synnyttävät pääsääntöisesti TAYS:ssa. Synnyttämään voit lähteä ilman etukäteissoittoa sairaalaan. Tarvittaessa voit kysyä neuvoa soittamalla numeroon 03 311 65942. 

TAYS raskaus ja synnytys

Seurakunnan PikkuHelppi

Ylöjärven seurakunnan perhetoiminta PikkuHelppi tarjoaa mm. aikaa huolien jakamiseen ammattilaisen kanssa, lasten kanssa ulkoilua, apua läksyjen teossa. 

Tutustu perhetoiminta PikkuHelppiin

Lapsiperheiden etuudet

Kela tukee lapsiperheitä perhe-etuuksilla, kuten äitiysavustuksella, vanhempainrahalla ja lapsilisällä. Myös perustoimeentulotukea haetaan Kelan kautta. 

Tutustu lapsiperheiden etuuksiin

Klikkaa Pyydä apua -nappia ja kerro huolesi.

Klikkaa Pyydä apua -nappia ja kerro huolesi. Sosiaali- tai terveyspalveluiden ammattilainen ottaa sinuun yhteyttä puhelimitse 1-3 arkipäivän kuluessa. 

Soita Nopeaan perheohjaukseen p. 044 431 4325 (arkipäivisin), kun kaipaat tukea nopeasti ja ennaltaehkäisevästi erilaisiin perheiden pulmatilanteisiin.  

Poikkea paikan päällä Perhekioskilla, Elon kauppakeskuksessa. Kioskilla saatavilla perheohjaajan keskustelutukea perheiden pulmatilanteisiin. Katso Perhekioskin viikko-ohjelma.

Chattaa vanhempien En jaksa-sivustolla tai tutustu palvelusta löytyviin tarinoihin oman arjen tueksi.

Asiantuntijapuoti

Asiantuntijapuoti on moniammatillinen tiimi, joka tarjoaa mahdollisuuden haasteiden ratkaisemiseen eri ammattiryhmien asiantuntijuutta hyödyntäen.Palvelu on tarkoitettu alle kouluikäisten lasten perheille. Ota huolesi puheeksi sinua lähinnä olevan työntekijän kanssa ja hän ohjaa sinua tämän palvelun äärelle.

Neuvolapsykologi

Neuvolapsykologien palveluihin kuuluvat lasta odottavien ja vauvaperheiden kanssa tehtävä lyhytterapeuttinen työskentely sekä alle kouluikäisten lasten taitojen tuen tarpeen arviointi. Palveluihin hakeudutaan pääasiassa esimerkiksi neuvolan lähetteellä, mutta tarvittaessa voit ottaa myös itse yhteyttä puhelimitse.

Tutustu neuvolapsykologien palveluihin

Perheneuvola

Ylöjärven perhe- ja mielenterveyspalvelujen perheneuvola palvelee ylöjärveläisiä lapsiperheitä lapsen kasvuun, kehitykseen ja perheen vuorovaikutukseen liittyvissä asioissa. Lasten asioissa palvelut on tarkoitettu alle 13-vuotiaille. Huolet voivat liittyä lapsen kasvuun ja kehitykseen, perheen vuorovaikutukseen, vanhemmuuteen tai parisuhteen tukemiseen. Perheneuvolan asiakkaaksi voi hakeutua yhteydenottolomakkeella tai soittamalla.

Tutustu perheneuvolan palveluihin

Lapsiperheiden sosiaalityö

Lapsiperheiden sosiaalityö tukee ylöjärveläisiä lapsiperheitä silloin, kun perhe kaipaa apua lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin tukemisessa, jokapäiväisestä elämästä selviytymisessä sekä asumiseen ja talouteen liittyvissä asioissa.

Tutustu lapsiperheiden sosiaalityöhön

Lapsiperheiden kotipalvelu

Lapsiperheiden kotipalvelua järjestetään perheille, joissa vanhemmat tarvitsevat apua lapsen hoidossa ja arjessa selviytymisessä. Kotipalvelun tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon avun tarpeen kiireellisyys ja mahdollisuus saada muuta apua tai palvelua. Ensisijaisesti palvelua annetaan lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi tilanteissa, joissa vanhempien toimintakyky on alentunut.Toissijaisesti palvelua annetaan vanhempien hoito- tai asiointikäyntien ajaksi. Palvelu on maksullinen.

Tutustu lapsiperheiden kotipalveluun

Lastensuojelu

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kasvuun ja kehitykseen. Lastensuojelun lähtökohtana on lapsen etu ja lastensuojelun tehtävänä on tukea vanhempia lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa sekä varmistaa lapselle turvalliset kasvuolosuhteet. Lastensuojelun toimet suunnitellaan siten, että lopputulos on mahdollisimman hyvä lapsen kannalta.  

Tutustu lastensuojelun palveluihin.

Kehitysvammapalvelut

Kehitysvammahuollossa toteutetaan yksilöllistä palveluohjausta, jonka avulla pyritään löytämään kehitysvammaiselle henkilölle ja hänen perheelleen sopiva palvelukokonaisuus. Erityishuoltolain mukaisista palveluista laaditaan erityishuolto-ohjelma. Palvelutarpeen selvittämistä ja arviointia varten tehdään usein palvelusuunnitelma. Kehitysvammaisten erityispalveluista saa tietoa kuntoutusohjaajalta tai sosiaalityöntekijältä. Palveluihin haetaan ottamalla yhteyttä sosiaalityöntekijään.  

Kehitysvammaisten palveluohjaus

Päivitetty: 18.5.2022