Odotus ja vauva-aika
Lapsen odotusaikana alkaa valmistautuminen elämänmuutokseen ja lapsen syntymään sekä kasvu vanhemmuuteen.
Odotusaikana ja vauva-arkeen valmistautuessa mielessä liikkuu erilaisia kysymyksiä ja arjessa saattaa tulla erilaisia haasteitakin vastaan.
Monenlaiset tunteet kuuluvat odotus- ja vauva-aikaan. Vauvauutinen ja vauvan syntymä tuo usein mukanaan paljon iloa ja onnea, toisaalta tulevaisuus ja synnytys voivat myös pelottaa. Pelkoa herättää usein epätietoisuus tulevasta.
Toisia vanhempia auttaa tiedon etsiminen. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on koonnut Meille tulee vauva-oppaan odotus- ja vauva-ajan tueksi. Omista ajatuksista kannattaa puhua myös läheisille tai terveydenhoitajalle.
Vauva-aika
Vauvat ovat temperamentiltaan hyvin erilaisia, joten tulevaan elämänmuutokseen kannattaa suhtautua avoimin mielin. Toisen vauvan kanssa arki voi sujua mutkattomasti ja tasaisesti, toinen vauva taas voi olla esimerkiksi itkuinen tai huonosti nukkuva. Myös perheen jokainen lapsi on ainutlaatuinen.
Perusturvallisuuden luominen on lapsen kehityksen kannalta tärkeää. Perusturvallisuuteen kuuluu sekä vauvan perustarpeista (uni, ruokailu, hygienia) huolehtiminen että vauvan saama hoiva ja läheisyys.
Mannerheimin lastensuojeluliiton vanhempainnetistä löydät tietoa 0–1-vuotiaan kehityksestä, suosittelemme tutustumaan sivustoon. Lisäksi olemme koonneet alle yleisiä kysymyksiä, joita odotus- ja vauva-aika saattaa perheissä herättää.
Odotusaika ja vauvaperheen arki muuttaa usein myös parisuhdetta. Parisuhteelle kannattaa antaa aikaa myös vauva-arjen keskellä, koska sillä on vaikutusta myös vauvan hyvinvointiin. Jos koet huolia parisuhteeseen tai vanhemmuuteen liittyen, apua löydät aikuisten hyvinvointi -osiosta.
Tuntevatko kaikki vanhemmat heti synnytyksen jälkeen rakkautta vauvaa kohtaan?
Usein vauvan syntymä ei herätä heti onnen ja rakkauden tunteita, ja vauva ei välttämättä aluksi tunnu ”omalta”. Esimerkiksi raskas synnytys voi saada vanhemman kaipaamaan lepoa ja rauhaa, eikä mieli heti sisäistä tapahtunutta. On kuitenkin tärkeää pitää vauvaa lähellä, jotta suhde pääsee kokemusten myötä vähitellen muodostumaan.
Vauva-arki on tunteiden vuoristorataa, pitääkö siitä huolestua?
Mielialan vaihtelu on normaalia. Välillä voi kokea suurta iloa ja onnea, välillä negatiivisia hetkiä ja tunteita. Väsymys ja neuvottomuus ovat myös normaalia. Synnytyksen jälkeiseen aikaan kuuluu usein ns. baby blues, eli 3-5 päivää synnytyksen jälkeen alkava äidin mielialan lasku. Tämä liittyy hormonitasojen laskuun, ja mieliala alkaa kohentua muutamien viikkojen kuluttua. Mikäli baby bluesin jälkeenkin mieliala on usein alavireinen tai olo jatkuvasti ärtyisä tai ahdistunut, on hyvä pyytää apua.
Joskus vauva-arjen tasaannuttua vanhempaa alkaa vaivata merkityksettömyyden tunne, mikä voi näkyä esimerkiksi alavireisyytenä, vaikka vauva olisikin ollut toivottu ja odotettu. Merkityksettömyyttä voi kokea erityisesti, mikäli työ on ollut aiemmin iso osa elämää. Tällöin omat projektit ja oman ajan ottaminen voivat auttaa. Myös yksinäisyyden tunne on tavallista, mikäli lähipiirissä ei ole samassa elämäntilanteessa olevia. Tällöin kannattaa osallistua rohkeasti esimerkiksi perhekerhoihin.
Odotan lasta yksin, mitä minun tulisi huomioida?
Jos odotat lasta yksin, saatat pohtia monenlaisia kysymyksiä arkeen ja vanhemmuuteen liittyen. Yhden vanhemman perheessä vanhemman hyvinvointi korostuu. Tärkeää on, että ympärilläsi on läheisiä, jotka voivat tukea ja auttaa arjessa. Avun kartoittaminen kannattaa aloittaa jo odotusaikana. Pyydä rohkeasti apua siihen, mitä eniten tarvitset. On hyvä myös muistaa, että yksi vanhempi riittää turvamaan lapsen kasvun ja kehityksen.
Mitä teen, kun en kestä vauvani itkuisuutta?
Toisinaan vauvan itkuisuus voi yllättää voimakkuudellaan. Katso videolta vinkit turvasuunnitelman tekemiseen itkuisen vauvan kanssa.
Video. Enjaksa.fi: Turvasuunnitelma.
Ylöjärven neuvolapalveluista vastaa 1.1.2023 alkaen Pirkanmaan hyvinvointialue, www.pirha.fi.
Neuvolapalvelut tarjoavat perheille tukea terveyteen sekä hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Lastenneuvolassa seurataan säännöllisesti lapsen kasvua ja kehitystä. Neuvolat tekevät yhteistyötä mm. varhaiskasvatuksen, perhekeskuksen, sosiaalitoimen sekä erikoissairaanhoidon kanssa.
Seurakunnan PikkuHelppi
Ylöjärven seurakunnan perhetoiminta PikkuHelppi tarjoaa mm. aikaa huolien jakamiseen ammattilaisen kanssa, lasten kanssa ulkoilua, apua läksyjen teossa.
Lapsiperheiden etuudet
Kela tukee lapsiperheitä perhe-etuuksilla, kuten äitiysavustuksella, vanhempainrahalla ja lapsilisällä. Myös perustoimeentulotukea haetaan Kelan kautta.
Tietoa ja tukea
Mannerheimin lastensuojeluliiton vanhempainnetti
Terveyskylän Naistalo (tietoa naisten taudeista ja synnytyksestä)
TAYS:n kysy kätilöltä -verkkopalvelu
Ensi- ja turvakotien liiton vauvaperheiden sivut
Omaolossa voit tehdä oirearvioita, terveystarkastuksen tai aloittaa hyvinvointivalmennuksen
Toimintaa
Ylöjärven seurakunnan toukkatupa
Järjestöt ja vapaaehtoistyö Ylöjärvellä
Lähellä.fi (Pirkanmaalaisten järjestöjen ja yhdistysten toimintaa). Voit ottaa myös yhteyttä Lähellä-keskukseen p. 050 323 3773.