Ruokataidot ja syöminen

Perheessä ruokailu on yksi arkea rytmittävä tekijä. Monipuolinen ruokavalio ja säännöllinen syöminen tukevat koko perheen hyvinvointia ja jaksamista.

Arkiruokailun ei tarvitse olla monimutkaista ja sen toteuttamiseen voi osallistua koko perhe. Onnistumisen kokemukset edistävät ruokataitoja ja myönteiset ruokakokemukset kantavat aikuisuuteen saakka. Yhteisen aterian äärellä voidaan jakaa myös päivän kuulumiset.

Vinkkejä arkisyömiseen

Suunnittele kauppareissut ja ruokailurytmit. Sydänmerkki nopeuttaa kaupassa terveellisten valintojen tekemistä.
Suunnitelkaa yhdessä viikon aterioita. Valmiit ruokalistat ja vinkit helpottavat aterioiden suunnittelua.
Anna lapsen osallistua ruuan laittoon ja kannusta omatoimisuuteen.
Tarjoa kasviksia helpossa muodossa. Pilkkokaa erilaisia kasviksia valmiiksi isompi annos kerrallaan, jolloin niitä voi napostella myös ruokaa odotellessa.
Tee ruokaa isompi annos kerrallaan. Valmiiksi kokattu ateria helpottaa arkea mukavasti.
Syökää yhdessä ja näytä esimerkkiä. Myönteinen ruokapuhe vähentää syömisen pulmia ja voi rohkaista kokeilemaan uusia ruokia.

Lapsen ja nuoren ruokataitojen vahvistaminen

Lapset ja nuoret ovat yksilöitä myös ruokatottumusten suhteen. Erilaiset ruokailutilanteet tarjoavat oivan mahdollisuuden jutella ruuasta ja ruokakokemuksista. Uusiin makuihin totutteleminen voi viedä aikaa, joten vanhemman kannustaminen ja rohkaisu on tärkeää.

Lautasmalli auttaa monipuolisen aterian kokoamisessa ja sitä voi hyödyntää jokaisella aterialla. Annoskoko on kuitenkin jokaisella yksilöllinen, pieniruokainen ei syö välttämättä koko lautasellista. Tarjoile ruokaa säännöllisesti, mutta luota siihen, että lapsi ja nuori osaa arvioida oman kehon tarpeita ja tietää milloin on kylläinen.

Monipuoliseen ruokavalioon mahtuvat myös herkut ja herkuttelu. Herkuttelusta on hyvä sopia perheen omat pelisäännöt. Kouluikäiset saattavat asioida jo itsekseen kaupassa, joten rahan käytöstä kannattaa myös sopia. Säännöllinen ateriarytmi auttaa hallitsemaan mielitekoja erityisesti nälkäisenä.

Erityisruokavaliossa rajoitetaan yhden tai useamman ruoka-aineen käyttämistä. Myös erityisruokavalion suunnittelussa voi käyttää apuna lautasmallia tai ruokakolmiota.

Sallittuja ruoka-aineita tulisi käyttää mahdollisimman monipuolisesti ja sopivia ruoka-aineita valitsemalla varmistetaan ravintoaineiden saanti. On hyvä pohtia miten voisi löytää korvaavia ruoka-aineita ja olisiko mahdollista valmistaa samaa ruokaa koko perheelle.

Ruokaviraston sivuilta löydät tarkemmin tietoa erilaisista erityisruokavalioista ja niihin liittyvistä suosituksista.

Ylöjärven kaupungin erityisruokavaliot-sivulta löydät tietoa ja tarvittavat lomakkeet, jos lapsesi tarvitsee erityisruokavaliotodistusta varhaiskasvatukseen tai kouluun.

Itsenäistyvä nuori haluaa päättää itse myös omasta ruokailustaan. Kavereiden vaikutus nuoren syömiseen on suuri ja ruokailussa saattaa tulla myös erilaisia kokeiluja, jotka ovat usein ohimeneviä. Vaikka vanhemmasta voi tuntua, ettei nuori halua ottaa vastaan neuvoja ruokailun suhteen, myös vanhemman esimerkillä ja kannustuksella on merkitystä.

Oletko kokeillut nuoresi kanssa jo näitä keinoja?

Kysy ja osoita kiinnostusta nuoresi ruokailua kohtaan.
Järjestä mukavia ruokahetkiä ja anna myös nuoresi osallistua järjestelyihin.
Ota nuori mukaan ruokaostoksille ja ruuan laittoon. Myös kavereiden kanssa kokkailu voi olla mukava yhdessäolon tapa.
Pidä kiinni säännöllisistä ruoka-ajoista.
Varaa kotiin välipalatarvikkeita, jolloin napostelutyyppinen syöminen voi vähentyä.
Pyri puhumaan ruuasta myönteiseen sävyyn.

Joskus muun elämän kuormitus tai stressi voivat heijastua syömiseen ja ruokahaluun. Ruokaa voidaan myös käyttää esimerkiksi pahan mielen hoitamiseen, jolloin nuori saattaa rajoittaa ruokavalikoimaa, pienentää annosta tai syödä mielellään yksin. Jos huomaat muutoksia nuoresi ruokailutottumuksissa, ota asia rohkeasti esille nuoren kanssa. Joskus myös ulkopuolinen apu voi olla tarpeen, jolloin kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi koulun tai oppilaitoksen terveydenhoitajaan.