Pirkanmaan hyvinvointialue 19.2.2024
Kurun, Luopioisten ja Punkalaitumen asukkaat osallistuivat liikkuvien sosiaali- ja terveyspalvelujen kokeilun kehittämiseen tammi-helmikuussa. He toivat esille huolensa, miettivät tärkeimpiä lähelle tuotavia palveluita ja kertoivat, mistä hyvä asiakaskokemus syntyy. Pajojen antia käytetään kokeilun aikaisten palvelujen suunnittelussa.
Asukkaat pääsivät kertomaan ajatuksiaan Pirkanmaan hyvinvointialueen liikkuvien lähipalveluiden kokeilun järjestämissä työpajoissa.
Avopalvelujen toimialuejohtaja Sari Mäkinen esitteli pajojen aluksi liikkuvien lähipalveluiden kokeilun perusajatuksen, millaista palvelua se voi kattaa ja miten sitä on suunniteltu toteutettavaksi. Liikkuva palvelu ei tarkoita ajoneuvoa, joka kulkee kodista kotiin. Liikkuvia tulevat olemaan pääasiassa hyvinvointialueen työntekijät, ja itse palvelut tarjotaan näin aluksi edelleen terveysasemien tiloissa. Jatkossa pilotin jälkeen paikkana voi olla myös joku muu tila, johon asukkaiden on helppo kulkea.
Kehittämistyöpajoissa pohdittiin tärkeimpien palveluiden saatavuutta
Työpajan alussa kysyttiin, mitä mahdollisuuksia ja huolia asukkaat näkevät muutoksessa. Huoliseinä täyttyi punaisilla lapuilla, mutta myös mahdollisuuksia tunnistettiin. Asiakaskokemuspäällikkö Marika Järvinen luki lapuista kaikki huolet ja mahdollisuudet ääneen, jotta kurulaiset saivat kokonaiskäsityksen kaikkien asukkaiden ajatuksista.
Asukkaat olivat tyytyväisiä siitä, että heitä kuullaan ja heidät otettiin mukaan jo suunnitteluvaiheessa.
– Hyvä tilaisuus. Hyvää asiaa, kirjoitti yksi asukkaista palautelappuun illan päätteeksi.
Pajassa asukkailta kysyttiin, mistä hyvä asiakaskokemus syntyy, mitä palveluita alueen asukkaille on tärkeintä saada liikkuvina lähipalveluina ja kenelle ne tulisi suunnata. Koska muutoksesta tiedottaminen on tärkeää, asukkailta tiedusteltiin myös, millä tavoin he haluavat saada tietoa kokeilun aikana.
Kurun asukastyöpajan kuulumiset
Kurun asukkaille suunnattu kehittämistyöpaja oli kolmesta pilottikunnasta viimeinen ja pidettiin 7. helmikuuta. Kurun Seurataloon oli kerääntynyt sata asukasta, eniten kaikista työpajoista. Tälle taputettiin yhdessä iloisesti.
– Jäin odottamaan sitä, että miten nämä liikkuvat palvelut muuttuisivat nykyisestä palveluista ja se jäi vielä vähän epäselväksi. Ilmeisesti hyvinvointialueellakin on vielä epäselvää, että mitä tämä tarkasti ottaen on. On hyvä saada kuntalaiset mukaan, koska palveluissa yleensä on elintärkeää kuuleminen, se että kuullaan ja kuunnellaan, pidetään mukana ja tiedotetaan etenemisestä, kommentoi kurulainen Pentti Meklin.
Asukkaiden kehittämistyöpajaa pidettiin hyvänä tapana kuulla asukkaita. Työpaja arvioitiin lopussa ja sanallisia palautteita kirjoitettiin lappujen taakse paljon. Muutos selvästi pelottaa, mutta varovasti uskallettiin olla myös optimisia.
– Terveysaseman sulkeminen pelottaa. Annoitte kuitenkin suuria toiveita. Kiitos, kirjoitti yksi asukkaista palautelappuun.
– On mahdollisuuksia kehittää, sillä liikkuvia palveluja on koululla jo nyt paljon. Tehkää koulunmäelle omat monipuoliset tilat ja kylille lisää. Pitäkää huolta heikosti voivista vanhuksista, toivoi toinen asukas.
Kehittämistyöpajan satoa
Suurimmaksi huolenaiheeksi palvelujen saatavuudessa nousi laboratoriopalveluiden puuttuminen. Myös suuhygienistiä toivottiin ja ihmeteltiin, miksi Kurun terveysasemaa tulisi muuttaa, kun se toimii jo hyvin. Pitkä matka Ylöjärvelle koettiin ongelmaksi, samoin pitkät odotusajat. Lisäksi mietittiin, etteivät iäkkäät omista tietokonetta tai edes osaa käyttää digipalveluja. Huolestuneena pohdittiin myös, miten tietoa saadaan, kun paikallinen lehti lopettaa toimintansa helmikuun lopussa.
Mahdollisuuksiksi koettiin Kurun uusi koulu ja siihen yhdistettävät vastaanottotilat, etävastaanotot, liikkuva laboratorio, lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotto sekä suuhygienistin saaminen. Lisäksi mainittiin, että video- ja puhelinvastaanotot toimivat hyvin jo yksityisellä puolella.
Asukkailta kysyttiin, mitä palveluita heidän on tärkeintä saada liikkuvina lähipalveluina. Tärkeimpiä olivat lääkäri, laboratoriopalvelut, hammashoito, sairaanhoitaja, lähihoitaja, fysioterapia, neuvola, mielenterveys- ja päihdepalvelut, psykologi, sosiaalityöntekijä ja diabetestyöntekijä.
Liikkuvien lähipalvelujen tärkeimmäksi kohderyhmäksi valikoitiin yhdessä iäkkäät, lapsiperheet ja koululaiset, autottomat, liikuntarajoitteiset, syrjäkylillä asuvat, pitkäaikaissairaat ja henkilöt, jotka eivät osa käyttää digipalveluja.