Lisäys: Ylöjärven kaupunginvaltuusto päätti osallistua Suomi-Rata Oy:n omistamiseen ja rahoittamiseen kokouksessaan 8.6.2020.
Tiedote – liikenne- ja viestintäministeriö
Valtio ja kunnat ovat päässeet yhteisymmärrykseen Suomi-radan ja Turun tunnin junan suunnittelua edistävien hankeyhtiöiden perustamisesta sekä eri osapuolten rahoitusosuuksista. Molemmille hankkeille haetaan EU:n CEF-rahoitustukea (CEF, Connecting Europe Facility).
Hankeyhtiöiden toimialana ja tehtävänä olisi raidehankkeisiin liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti.
– Olen erittäin tyytyväinen siitä, että näiden hankkeiden suunnittelu päästään nyt aloittamaan ja näin moni kunta on sitoutunut hankkeisiin. Nopeat raideliikenneyhteydet helpottavat työssäkäyntiä ja ovat aivan välttämättömiä hankkeita siirtymisessä kohti kestävää liikkumista. Nyt saatu sopu mahdollistaa myös sen, että voimme hakea hankkeisiin EU:lta tukea jo helmikuun lopulla päättyvässä haussa, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
– Toimivat liikenneyhteydet ovat välttämättömiä koko maan tasapuolisen kehityksen kannalta. Olen tyytyväinen, että valtio ja kunnat ovat päässeet yhteisymmärrykseen suurten ratahankkeiden valmistelusta. Suunnitteluvaiheen jälkeen on edessämme suurin koetinkivi, rahoitus. Tarvitsemme hankkeiden toteuttamiseen ja rahoittamiseen laajaa yhteistyötä ja uusia rahoituslähteitä, sanoo valtiovarainministeri Katri Kulmuni.
Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla aloitettiin marraskuussa 2019 Suomi-radan ja Turun tunnin junan osakassopimusneuvottelut, jotta hankeyhtiöt voitaisiin perustaa yhteistyössä valtion ja kuntien kanssa. Neuvotteluryhmiin ovat osallistuneet liikenne- ja viestintäministeriön lisäksi kunnat, valtiovarainministeriö, Väylävirasto ja Suomi-radan neuvotteluihin myös Finavia. Nyt osapuolten kesken on saavutettu yhteisymmärrys osakassopimusten sisällöstä, ja neuvottelutulos on vahvistettu neuvottelumuistioilla.
Osakassopimusten lopullinen hyväksyminen ja hankeyhtiöiden perustaminen edellyttävät vielä valtion, kuntien ja Finavian päätöksentekoa omissa päätöksentekoelimissään. Valtion osalta asiaa käsitellään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa maaliskuussa 2020. Kuntien osalta päätöksenteko tapahtuu helmi-huhtikuussa 2020.
Nyt saavutettu yhteisymmärrys mahdollistaa sen, että molemmille hankkeille voidaan hakea EU-tukea Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineestä parhaillaan avoinna olevalla hakukierroksella (Connecting Europe Facility, CEF). CEF Liikenne 2019 -haku avattiin 16.10.2019 ja se päättyy 26.2.2020.
Suomi-rata-hankeyhtiö
Suomi-radan suunnittelukustannuksiksi on arvioitu 150 miljoonaa euroa.
Neuvottelumuistion allekirjoittamisella osapuolten nimeämät neuvottelijat vahvistavat löytäneensä neuvottelutuloksen osakassopimuksen sisällöstä ja hankeyhtiön perustamisesta. Neuvottelutuloksesta huolimatta selkeyden vuoksi todetaan, että osakassopimuksesta hyväksymisestä ja hankeyhtiön perustamisesta päätetään kunkin neuvottelijan nimenneen organisaation omissa sisäisissä päätöksentekoprosesseissa vielä erikseen.
Neuvottelutuloksessa on mukana valtion ja Finavian lisäksi useita kuntia, myös Ylöjärvi (0,46 milj. euroa).
Yhteyden suunnittelu koostuu eri osista, joita ovat Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Keravalle kulkeva Lentorata sekä jatkoyhteys Tampereelle. Jatkoyhteys voidaan toteuttaa joko uutena ratalinjauksena Helsinki-Vantaan lentoasemalta Tampereelle tai kehittämällä nykyistä päärataa Riihimäen ja Tampereen välillä (3. ja 4. lisäraide sekä radan oikaisut). Hankeyhtiö tuottaa molemmista vaihtoehdoista esiselvityksen. Selvitysten valmistuttua yhtiön omistajat päättävät yhtiökokouksessa, kumpi vaihtoehto suunnitellaan rakentamisvalmiuteen saakka.
Suomi-radan rakennuskustannuksiksi on arvioitu n. 4,6-5,75 miljardia euroa, riippuen jatkoyhteydeksi valittavasta vaihtoehdosta. Nyt käydyissä neuvotteluissa on sovittu suunnittelusta rakentamisvalmiuteen saakka, ja rakentamisvaiheeseen siirtyminen edellyttää uusia neuvotteluita.